perjantai 10. joulukuuta 2010

Fukien tee

Olen pitänyt tavoitteenani laitella tänne blogiin ajan saatossa kaiken mitä teen bonsaiden tiimoilta. Ihan näin en ole toiminut, paljon on sellaisia kokeiluja ja hankintoja, joiden käsittely ei anna kenellekään mitään, ei edes minulle.

Kävijöitä on nyt blogissa ollut aika paljon. Kirjoittelen kuitenkin mitä sylki suuhun tuo, ilman mitään rimaa, monasti vain harjoitellakseni kymmensormijärjestelmää.. :D. Vitsivitsi. Kun maailmalta seuraa noita blogeja, ovat niistä monet sellaisia, etteivät parhaatkaan puuni ole niin hyviä kuin niissä huonoimmat. Enkä nyt vertaa mihinkään Walter Palliin, vaan ihan harrastajiin. Omat puut ovat tietysti minulle kiinnostavia, mutta en tosiaan ole kovin pitkällä tässä touhussa vieläkään. Yritän tässä sopertaa, että päiväkirjahan tämä vaan on. Vaikka tietysti se kivaa on, että lukijoita käy.

Minulla oli monta vuotta aika iso fukien tee. Se oli sellainen kiekura-mallsai, jossa kyllä oli oksat ulkokaarteissa ja runkokin kapeni kivasti. Se oli turhan korkea minulle, noin 50cm, ja vei tilaa kasvipöydällä aika paljon. Runko oli noin 6 sentin paksuinen. Koskaan en pitänyt siitä. Lopulta tajusin, että on aivan sama, kuinka se kehittyy, siitä ei silti koskaan tule kiinnostavaa puuta. Pätkäisin sen aivan tyngäksi ja istutin pieneen ruukkuun. Yllättäen se kuoli. En jäänyt sitä kaipaamaan. Olin tyytyväinen kun pääsin siitä eroon. Se meni aina talven aikana rumaksi. Lehdet kellastuivat ja tippuivat. Silloin se oli kahden 400W monimetallilampun alla, joten valoa oli tarpeeksi. Olen aika varma, että sen viihtymättömyys johtui sisäilman kuivuudesta.

Nyt on toiminnassa uudet kujeet, valaistus on vaihtunut loisteputkiin ja ympäristö terraariomaiseksi. Halusin testata, kuinka fukien tee pärjää näissä oloissa. Ostin tämän yksilön muistaakseni Viherpajasta viime keväänä.

Tässä oli mielestäni jotain ideaa. Rungossa on sopivasti kuollutta, ja siinä on tuollaiset lystit ulokkeet. Katkoin kaikki muut oksat pois paitsi kaksi alinta. Kun puun laittoi vinoon, toisesta oksasta tuli alaoksa, ja toisesta latva. Ei siinä mitään erikoista ole, mutta halusin tosiaan testata olosuhteita. Tee viihtyy erinomaisesti. Se on kukkinut koko ajan ja lykkää paljon uutta kasvua.


Tässä takapuoli, joka käy etupuoleksikin.

Materiaalina tämä on sellaista pikkunättiä. Rungossa ei ole kapenemaa ollenkaan, ja tuo suora osa tyveä on aivan liian pitkä. Runko on liian ohut ollakseen näyttävä. Olen vähän harkinnut ilmajuurruttaa puolet tyvestä pois:


Jos siitä nyt sitten saisi jotain tuollaista aikaiseksi. Lehdet ovat vaan niin turkasen suuria, ettei tämä oikein sovellu mame-kokoon. Tuntuu tällä yksilöllä olevan vielä ihan poikkeuksellisen isot lehdet, jopa 5-senttisiä olen napsinut pois. Näyttää tosin siltä, että kun kasvupisteiden määrä vähitellen kasvaa, lehtien koko pienenee.

Toinen mahdollisuus on kaivertaa puuta niin, että alaosaa pystyy levittämään vähän. Siten voisi saada sentin verran lisää leveyttä tyveen, ja vähän kapenemaa.

Voisi tämän hävittääkin, tai antaa pois, ja ostaa jotain kiinnostavampaa tilalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti