sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Japaninvaahteran nebaria

Ostin 2014 syksyllä kaksi kaksi japaninvaahteraa, koska olin juuri pannut pystyyn kylmälavan, ja tarvitsin koekaniineja. (Ostopaikka Viherpaja, jossa muuten on taas nättejä japaninvaahtera-lajikkeita.) Toinen on lajike Orange Dream. Sillä oli kohtuulliset juuret, joten istutin sen suoraan maahan. Se ei voi kovin hyvin, luultavasti koska se on lajikkeena herkempi ja heikompi kuin vihreät lajikkeet. Se on myös aitojuurinen, mikä on harvinaista.

Toinen japaninvaahtera kulki nimellä perusmuoto, eli se ei olisi lajike ollenkaan, Vaikea sanoa. Se on kuitenkin elinvoimassaan ihan eri planeetalta.

Tällä yksilöllä oli huono toispuoleinen tyvi, tässä kuva ensimmäiseltä istutukselta keväältä 2015.


Runko jatkui oikealla alaspäin hyvän matkaa, ja katkaisin sen tylysti. Minulla on hyviä kokemuksia tämmösestä mongolianvaahteran kanssa, mutta japaninvaahteroiden kanssa en ole juuri touhunnut ennen tätä. Eli ihan soitellen sotaan. Istutusalustaksi tuli 90% kissanhiekkaa, vähän turvetta seassa.



Tilanne vuoden kuluttua. Kuolleesta oksasta näkee, että tämä on sama puun puoli, vähän eri suunnusta kuvattuna. Juuria kasvaa nätisti koko leikatun alueen yläpuolelta tasaisessa rivissä. Pannaas muistiin, katkaisukohdasta ylöspäin kuoli noin sentti, ja siihen tulivat juuret. Olisin voinut katkaista puun vähän ylempää, niin nebari olisi tasaisempi. Toisaalta, nyt puu saa lähdön vähän vinoon. Vasemmalla näkyy hyvin, kuinka tyvi on jo alkanut levitä. Ei ihme että nämä ovat niin suosittuja, aika yhteistyöhaluinen laji.

Puu ei ole kovin kaksinen. Tyveen on tulossa kapenemaa mukavasti, mutta siitä ylöspäin puu on suora ja tylsä. Tarkoitus on ilmajuurruttaa tänä kesänä pari yksilöä rungosta, koska tämä on osoittautunut kestäväksi.

Sitten puu menee maahan kasvamaan, ehkä ensi keväänä. Voisi kyllä mennä jo nyt, mutta lava oli pahasti vaiheessa vaahteraa istuttaessa. Laitan sille kylmälavaan hyvän maa-aineksen, ja se saa juurtua kunnolla, ja sitten leikkaan viistosti rungon poikki. Jälkimmäisessä kuvassa näkyy huonosti oksa aivan ylhäällä oikealla puolella. Siitä voisi tulla uusi latva. Puu joutuisi kasvamaan maassa, kunnes haava on arpeutunut, mikä ottanee useita vuosia. Näin puuhun tulisi kapenemaa ja vähän liikettäkin. Sitten vasta alkaisin kasvattaa puulle yläosaa.

Tässä on suunnitelmana se, mitä aikanaan rec.arts.bonsai - foorumilta vanhojen partojen horinoista ulkoa opettelin. Puu tehdään alhaalta ylöspäin, ensin nebari, eli hyvin leviävät juuret. Sitten kasvatetaan runko. Sen jälkeen voi alkaa miettiä oksia. Sen jälkeen on vuorossa haarautumisen parantaminen, ja sitten lehtien pienentäminen. Sen jälkeen puun hoito on ylläpitoa ja hienosäätöä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti